Pelaaminen vaikuttaa aina
Siis pelaaminen VAIKUTTAA, ei pelaaminen vaikeuttaa tai pelaaminen vakuuttaa. Pelaamisesta kerrottaessa puhutaan paljon pelihaitoista ja kasvavassa määrin myös pelaamisen hyödyistä. Ehkä näitä olisi hyvä välillä tarkastella myös jatkumona: pelaamisen vaikutuksina.
Muistatko mitä pelasit alakouluikäisenä? Miten se on vaikuttanut sinuun tai mitä se kertoo elämästäsi tuolloin? Miten tänään; mitä pelaat ja kenen kanssa? Käytätkö pelaamiseen enemmän aikaa kuin läheistesi mielestä olisi tarpeen vai koetko pelatessasi oppivasi asioita, joihin et muuten olisi törmännyt? Pelitapojamme voi tarkastella pohtimalla pelaamisen motiiveja, sekä arvioimalla pelaamisen intensiteettiä, pelaamiseen liittyvää sosiaalisuutta ja valitsemiamme pelejä. Nämä tekijät selittävät suurelta osin niitä vaikutuksia, joita pelaamisella on elämäämme.
Miksi pelaat? Koska se on kivaa. Pelaamalla on helppo kuluttaa aikaa. Se on harrastus. Ei ole muutakaan tekemistä. Yleisimmät pelaamisen motiivit eivät erota pelaamista muusta kulttuurin kulutuksesta tai muista harrastuksista. Digipelaamista tulisikin tarkastella harrastuksena muiden joukossa eikä päihteisiin rinnastettavana valistuskohteena. Kannattaa myös muistaa, että hauskanpitokin on kelpo motiivi, hyötyjä ei ole pakko saada tai osoittaa. Pakopelaaminen, ikävien tai vaikeiden asioiden välttely peliin uppoutumalla, voi olla merkki ongelmista ja toisaalta altistaa liikapelaamiselle. Eskapismikin on joskus tarpeen, mutta kohtuus kaikessa.
Paljonko pelaat? Kuinka syvälle uppoudut peliin? Pelaamisen intensiteetti vaihtelee hurjasti peliharrastajienkin parissa, ja saman pelaajan arjessa pelaaminen voi vaihdella kaiken ajan nielevästä panostuksesta satunnaiseen pelailuun. Oleellista ovat vaikutukset muuhun elämään: hyvä harrastus tuo elämyksiä ja auttaa jaksamaan ja kehittymään; liikapelaaminen karsii jotain tarpeellista: unta, ihmissuhteita tai koulussa ja työssä pärjäämistä. Yksi tapa määritellä ongelmallista pelaamista intensiteetin näkökulmasta on todeta pelaamisen olevan ongelma, jollei pelitapojaan pysty muuttamaan elämäntilanteen muuttuessa.
Kenen kanssa pelaat? Pelaaminen voi olla kaveriporukan tai perheen yhteinen juttu. Tai se voi olla kilpapelitiimin määrätietoista harjoittelua ja valmistautumista. Peli voi olla ympäristö, jossa tavataan kavereita verkossa, tai mahdollisuus omaan aikaan, irrottautumiseen arjesta. Pelaamisen sosiaalisuus vaikuttaa elämäämme. Luommeko pelaamalla itsellemme uusia yhteisöjä ja suhteita, vahvistammeko olemassa olevia, vai eristäydymmekö pelaamalla?
Mitä pelaat? Pelien valintaan vaikuttaa se, mitä pelaamisella tavoittelemme, kaverit sekä käytettävissä oleva aika, raha ja laitteet. Jos haemme uppoutumista ja hyvää tarinaa valitsemme varmuudella eri pelin kuin jos on tarkoitus kuluttaa viisi minuuttia bussia odotellessa. Valitsemalla suosion harjalla olevan tunnetun pelin saamme samalla yhteisen kokemuksen monien tuttujen ja tuntemattomien kanssa. Toivottavasti myös ikärajat vaikuttavat pelivalintoihin, sillä K-18 pelien sisällöt voivat häiritä kehitystä. Niin, ja digipelien ikärajamerkinnät eivät edelleenkään kerro pelien vaikeusasteesta vaan haitallisista sisällöistä. Nuorena aloitettu rahapelaaminen taas lisää peliongelmien riskiä merkittävästi.
Valitaan ja pelataan viisaasti – vaikutamme!
Jarkko Järvelin
koordinaattori
Pelituki
