Mitä mukaan opiskelijan reppuun?
Kirjoja ja kyniä? Vanhanaikaista modernin teknologian aikana. Mutta mitä aina tarvitaan ja mikä oudosti usein unohtuu? Voisitko yrittää lähteä aamulla kouluun eväitten kanssa: levollisuutta siitä, että saat olla oma itsesi, saat onnistua ja iloita siitä, saat mokata ja antaa harmituksen sulaa pois. Jos repussa olisi edes vähän oman itsen rohkaisijan, kannustajan ja lohduttajan asennetta ja ymmärrystä, voisit saada paljon aikaan. Moittijoita ja lyttääjiä riittää niin toisissa ihmisissä kuin herkästi omassa mielessäkin, siihen kuoroon ei tarvita lisää laulajia.
Koko meidän maailmamme on täynnä hyviä neuvoja ja ohjeita siitä, miten pitäisi elää, miten pitäisi opiskella, luoda uraa, huolehtia terveydestä, itsenäistyä ja olla oikealla tavalla sosiaalinen, osata jakaa aikaa, vaurastua ja huolehtia hiilijalanjäljestä. Ja me kaikki tiedämme vastaavamme herkästi ”niin mutta kun” tai ”sitten kun” enemmän tai vähemmän perustelluin syin. Mutta mitä olisi se, mistä juuri tänään opiskeluvuoden taas alkaessa olisi tärkeää pitää huolta?
Opiskelumotivaatiotutkimuksissa on havaittu merkityksellisyyden kokemuksen ennakoivan merkittävästi onnistumista ja jaksamista opinnoissa.
Merkityksellisyyden kokemus tulee tunteesta, että merkitsee jotakin tässä maailmassa, itseä arvostetaan, kuuluu johonkin ryhmään, porukkaan, yhteisöön tai yhteiskuntaan ja haluaa sitoutua, ottaa vastuuta omista päätöksistä. Ja vielä samaan keitokseen lisätään tunne siitä, että saa sopivasti haastaa itseään. Jos arvostusta ei aina tule muilta tai oma merkityksellisyys muiden reaktioiden perusteella ei huikea aina olekaan, voiko todeta, että ainakin itse saa opetella arvostamaan itseä ja ainakin itse on itselle merkityksellinen ja joka päivä voi päättää asioista (valitsenko nukkua riittävästi, otanko perunoita vai pastaa, murjotanko vai katsonko kaveria silmiin, laitanko älylaitteen pois vai sometanko kuumeisesti, pelaanko vai imuroin)?
Näitä eväitä reppuun nyt ainakin sen energiapatukan lisäksi tai jos reppukin on niin laast siison, niin ainakin nämä mukaan sinne pääkompuutteriin eli omaan mieleen. Ja eikun menoks:
HYVÄÄ OPISKELUN ALOITUSTA KAIKILLE!
Tarja -psykologi
Ja vielä pieni jälkikirjoitus: Jos tuo pääkoppakone alkaa takkuilla tai jumittaa, uskaltaudu tulemaan juttelemaan, niin voidaan yhdessä miettiä ja etsiä, mistä juuri sinun motivaatiosi saisi ituja kasvuun.
