Mietityttääkö… stressi?
Jokainen ihminen kokee jossain vaiheessa elämäänsä stressiä. Stressiä ei voida määritellä puhtaasti haitalliseksi tai haitattomaksi ilmiöksi, vaan se voi olla molempia. Erilaiset asiat voivat aiheuttaa stressiä ja se, mistä kukakin kokee stressiä, on aina yksilöllistä ja riippuu elämäntilanteesta. Stressi on merkki siitä, että ihmiseen kohdistuvat haasteet vaativat ihmiseltä sillä hetkellä huomattavan paljon voimavaroja tai ne ovat jopa vaarassa ylittyä. Stressin oireet voivat olla moninaiset. Psyykkisiä oireita ovat muun muassa jännittynyt tai kiihtynyt olotila, ärtymys, keskittymiskyvyn puute, masentunut mieliala, muistiongelmat, vaikeus tehdä päätöksiä sekä erilaiset unihäiriöt. Lisäksi stressiin liittyy useita fyysisiä oireita kuten päänsärky, huimaus, pahoinvointi, ruokahalun muutokset, rytmihäiriöt, vatsavaivat, flunssakierre sekä erilaiset kiputilat. On tärkeää oppia tunnistamaan omat stressin merkit, sillä kaikilla ne ovat yksilölliset.
Sopiva määrä stressiä on hyväksi esimerkiksi silloin, kun täytyy selvitä jostakin tehtävästä määrätyssä ajassa. Stressin tunne kertoo, että tehtävä on tärkeä ja se täytyy saada hoidetuksi. Tällöin voidaan puhua hyödyllisestä, lyhytkestoisesta stressistä, josta ei tarvitse olla huolissaan. Stressi voi olla myös pitkäaikaista, jolloin se voi kroonistua. Stressi voi muuttua haitalliseksi tilanteessa, jolloin elämässä on samaan aikaan liikaa vaatimuksia käytettävissä oleviin voimavaroihin nähden eikä tiedossa ole, milloin tilanne helpottaa. Tällöin riskinä on vakavampi sairastuminen tai loppuun palaminen.
Jokaisella on omat, yksilölliset keinonsa lievittää stressiä. Joskus lyhytnäköiset keinot, kuten päihteiden käyttö tai herkuttelu voivat tuntua helpoimmalta ratkaisulta, mutta todellisuudessa ne pidemmän päälle vain pahentavat tilannetta. Stressiä voi kuitenkin lievittää monilla hyödyllisillä keinoilla. Ensimmäinen toimenpide, mitä stressaantuneen ihmisen on tärkeää tehdä, on pysähtyä. Stressin pitkittyessä ihminen alkaa tyypillisesti suorittaa elämäänsä päämäärättömästi, jolloin itse stressin alkuperäiset syytkin voivat hämärtyä. Tärkeää olisikin voida hetkeksi rauhoittaa tilanne ja pohtia joko yksin, läheisen tai ammattilaisen kanssa, mitkä syyt ovat stressin taustalla ja mitä syille on mahdollista tällä hetkellä tehdä. On tärkeää osata päästää irti ja tehdä jotain rentouttavaa. Liikunnan tai luonnossa oleilun on todettu vähentävän stressihormonia (kortisolia) ja laskevan verenpainetta. Tärkeintä on ottaa aikaa itselle, tavata ystäviä ja tehdä muka
via asioita – mitä ne kenellekin sattuvat olemaan. Joskus apua voi olla myös ns. huolihetkestä, jolloin vuorokaudesta varataan tietty aika asioiden” murehtimiselle” ja muulloin huoliasioita ei ole lupa miettiä. Tästä voi saada apua myös nukahtamisvaikeuksiin. Käytännöllinen ja konkreettinen stressinhallintakeino eritoten opiskelijalle on ajanhallinta. On tärkeää varata päivittäin aikaa niin opiskelulle kuin vapaa-ajallekin, mutta kumpikaan ei saa ottaa liikaa valtaa, sillä se aiheuttaa useimmiten lopulta stressiä. Joskus jommastakummasta täytyy karsia. Se voi tarkoittaa kavereiden kanssa sovitun illanvieton jättämistä väliin, jos väsyttää tai jonakin iltana pelaamisen rajoittamista, jos pitäisi lukea kokeisiin. On tärkeää muistaa olla itselleen armollinen. Aina ei tarvitse onnistua, jaksaa täysillä tai olla positiivinen.
Sopivan stressaavaa lukukauden loppua!
toivottaa psykologi Jenna
