#Mietityttääkö… ahdistuneisuus?
Ahdistus on pelonkaltainen, epämiellyttävä tunnetila. Siihen liittyy usein myös selkeitä fyysisiä oireita, kuten sydämen sykkeen kiihtymistä, hikoilua ja vapinaa. Ahdistus saa ihmisen levottomaksi ja huolestuneeksi. Jos ahdistuksen tunne on kovin voimakas, se voi myös lamaannuttaa. Ahdistuksen tunne ei kuitenkaan ole vaarallinen.
Ahdistus on tarpeellinen tunne. Sen tehtävänä on kertoa sisäisestä tai ulkoisesta uhasta. Sen tarkoitus on ikään kuin nostaa valppautta reagoida mahdolliseen uhkaan. Normaali ahdistuksen tunne laantuu ja menee kuitenkin ohi. Pitkään jatkuessaan ahdistuksen tunne ei enää palvele tarkoitustaan, vaan ihminen voi olla jatkuvasti huolissaan asioista, jotka eivät ole todellisia uhkia. Huolet liittyvät usein tulevaisuuteen. Ahdistunut ihminen voi pelätä esimerkiksi omaa tai läheisen vakavaa sairastumista tai kuolemaa. Ahdistuneen ihmisen mielessä pyörivät usein kaikenlaiset katastrofiajatukset siitä, miten asiat voivat mennä mahdollisimman pieleen. Pidempään jatkuessaan ahdistus alkaa vaikuttaa elämänlaatuun, opiskelu- ja työkykyyn sekä mielialaan. Ahdistuneisuus voi aiheuttaa unihäiriöitä, keskittymisvaikeuksia, ärtyneisyyttä ja mielialan laskua.
Ahdistuneisuushäiriöt voivat esiintyä eri muodoissa ja usein myös päällekkäin. Lisäksi ahdistuneisuushäiriöihin liittyy usein vahvasti muita mielenterveydenhäiriöitä, kuten masennusta. Yleistynyt ahdistuneisuus on pidempään jatkunutta, olosuhteisiin nähden liiallista huolta useisiin eri elämän osa-alueisiin liittyen. Ahdistuneisuus on alkanut vaikuttaa elämänlaatuun ja toimintakykyyn. Paniikkihäiriöön liittyvät voimakkaat, toistuvat ja ennustamattomat ahdistuskohtaukset. Kohtauksia voivat laukaista jotkin ärsykkeet, esimerkiksi julkiset paikat. Kohtaukseen liittyy fyysisiä oireita. Niitä voivat olla sydämen sykkeen kiihtyminen, hikoilu, vapina, puristuksen tunne rinnassa ja hengityksen muuttuminen pinnalliseksi. Kohtaukseen saattaa liittyä kuoleman- ja hulluksi tulemisen pelkoa sekä pakokauhun tunnetta. Sosiaalisten tilanteiden pelko liittyy tilanteisiin, joissa täytyy olla tekemisissä vieraiden ihmisten kanssa. Arkikielessä puhutaan ns. ”kahvikuppineuroosista”. Myös erilaiset fobiat luetaan ahdistushäiriöiden joukkoon. Ahdistuneisuus voi ilmetä myös pakko-oireisena häiriönä, johon liittyy pakkoajatuksia ja –toimintoja. Ne ovat tahtomatta mieleen tulevia yllykkeitä ajatella tai tehdä jotain. Pakkotoiminnot ja –ajatukset saattavat liittyä esimerkiksi pelkoon liasta ja bakteereista, mikä voi johtaa pakonomaiseen tarpeeseen pestä käsiä jatkuvasti. Ajatukset voivat olla aggressiivisia, seksuaalisia tai liittyä johonkin katastrofiin. Myös täsmällisyyteen ja symmetrisyyteen liittyvät ajatukset ja toiminnot voivat liittyä pakko-oireisiin.
Ahdistuneisuushäiriöt ovat yleisimpiä mielenterveydenhäiriöitä ja niitä voidaan hoitaa tehokkaasti. Tärkeää on osata tunnistaa oma ahdistuksen tunteensa ja tietää, milloin ahdistus on normaalia ja ohimenevää, milloin elämää haittaavaa. Mitä aiemmin oman ahdistuksen tunteen käsittelyyn saa apua, sen tehokkaammin ahdistuneisuuteen voidaan vaikuttaa. Tärkeintä on, ettei jää ahdistuksen kanssa yksin ja uskaltaa puhua siitä.
