Ihanat, ikävät ajatukset
Päivän aikana meidän jokaisen mielessä ehtii käydä monen monta ajatusta. Osa niistä on sävyltään mukavia, osa ikäviä, osa ehkä neutraaleja. Useinkaan emme pysähdy ihmettelemään, mistä ajatukset tulevat, saati että kyseenalaistaisimme niitä. Otamme siis usein mieleen tulevat ajatukset tosiasioina. Ongelmaksi tämä muodostuu silloin, jos alamme syystä tai toisesta ajatella esimerkiksi itsestämme korostuneen ikävästi. Ajatukset kuten ”en ole riittävän hyvä, en pysty tähän” tai ”olen huono” saattavat alkaa elää omaa elämäänsä ja ohjata käyttäytymistämme.
Lause Ajatus ei ole yhtä kuin tosiasia voi auttaa tekemään eroa sen välille, mikä on ”vain ajatus”, mikä taas tosiasia. Totta on esimerkiksi lause ”maapallo on pyöreä”. Sen sijaan ”olen onnistuja” tai ”kukaan ei pidä minusta” ovat ajatuksia. Erilaiset elämänkokemukset vaikuttavat ajatteluumme ja ohjaavat ajatuksiamme tiettyyn suuntaan. Osa ajattelustamme on myös siinä määrin automaattista, että meidän täytyy todella pysähtyä oivaltaaksemme, millaisilla ajatuksilla ohjaamme tunteitamme ja toimintaamme.
Ajatuksilla on suuri merkitys esimerkiksi siihen, miten suhtaudumme epäonnistumisiin. Jos koe menee huonosti ja ajattelen ”epäonnistuin, minusta ei ole mihinkään” en todennäköisesti tule yrittäneeksi samaa koetta enää uudelleen… Jos sen sijaan ajattelen ”harmi, en varmaan ehtinyt valmistautua riittävästi ja unetkin jäivät liian lyhyiksi”, todennäköisesti uskon edelleen mahdollisuuksiini ja suoritan kokeen paremmalla menestyksellä. Onkin todettu sillä, mitä ajattelemme asioista, olevan hyvinvointimme kannalta suurempi merkitys kuin itse tapahtumilla.
Voiko ajatuksiinsa sitten vaikuttaa? Harjoittelun avulla ikävien ajatusten määrää voi oppia vähentämään ja kyseenalaistamaan niiden paikkansapitävyyttä. Jos olet kuten moni meistä, eli taipuvainen jäämään murehtimaan ikäviä, on hyvä vaatia itseään huomaamaan myös elämän lukuisia hyviä asioita. Yksi tapa on kirjoittaa iltaisin lista asioista, joissa on sinä päivänä onnistunut tai mikä on ollut mukavaa. Tai vaikkapa kolmen kohdan lista asioista, joista on elämässään kiitollinen. Mielen rauhoittumista tukevat mielikuva- ja hengitysharjoitukset ovat myös hyvä keino lisätä omaa hyvinvointia ja opetella tietoisesti eroon haitallisiin ajatuksiin juuttumisesta (harjoituksia mm. sivuilla www.oivamieli.fi).
Omien ajatuskulkujen kyseenalaistaminen ja ikään kuin ulkoapäin tarkkailu tekee joskus hyvää. Ajoittain on hyvä laittaa silmilleen vaaleanpunaiset aurinkolasit ja nähdä tietoisesti asioita aivan uudessa valossa!
Positiivista ajattelua jokaisen syksyyn toivottaa,
psykologi Eveliina
